Matkan varrelta

Sacramento, San Diego, Santa Clara, Niagara Falls, Reading, Amsterdam, Sens, Bad Kreuzbach, Uerdingen/ Krefeld, Oberhausen, Frankfurt, Offenbach, Kassel, Duisburg, Gelsenkirschen, Mainz, Tukholma/ Waxholm, Eksjö, Haapsalu, Tarto, Tallinna. Monet paikkoja, joissa luultavasti en olisi käynyt ilman jalkapalloa. Monta jäi sanomatta. Ne lukemattomat ihmiset, joita olen saanut tavata, olisivat jääneet tapaamatta. Olen oppinut tuntemaan erilaisia kulttuureja ja tapoja. Olen oppinut kieliä: yhden hyvin ja toisella pärjään – heikosti kylläkin. Olen saanut nähdä rautaisia ammattilaisia seuroissa ja yliopistoissa, tavallisia kannattajia, jotka elävät seuralle joka solullaan. Tajunnut mikä merkitys jalkapallolla todella on.

Olen saanut maistaa fanien arvostusta veljeni pelaamisen kautta. Kokemus, jota lämmöllä muistelen. Ihastunut kyseiseen seuraan ja vielä vuosienkin jälkeen seuraan tarkasti heidän otteitaan.
Uerdingen! Blau und Rot! Uerdingen bis in den Tot…Se nuori kloppi, joka reilu parikymmentä vuotta sitten aloitti valmentamisen, ei osannut mistään tällaisesta unelmoidakaan.

Matkaan on osunut suuria onnen hetkiä sekä surun kyyneliä valvotuine öineen. Välillä ollaan kosketeltu pilviä ja toisinaan revitty päätä syvältä mullasta. Kaikesta kuitenkin olen selvinyt ja suunnannut katseeni eteenpäin. Toisinaan virheistä on opittu, toisinaan ei. Kiitos jääräpäisyyteni.
En ole tienannut miljoonia, hankkinut hienoja autoja tai ollut tuhansien ihanoima. Joka päivä olen kuitenkin tehnyt jotain mitä rakastan. Muulla ei ole väliä.

Mitä kaikkea jalkapallo on antanut? Miten se on tehnyt monilta osin minusta sen mikä nykyään olen? Nämä ovat kysymyksiä, joita joskus pysähdyn pohtimaan. Minkälainen olisin, jos en olisi viettänyt lähes koko elämääni kentällä? En ole pelännyt haasteita vaan tarttunut niihin löytääkseni uutta, oppiakseni, ollut rohkea välittämättä seurauksista.  En ole valinnut helpointa tietä, koska se ei opeta. Jokaisen kulman takana odottaa mahdollisuus. Kulkemalla vaikeimman kautta olen saanut tietoa. Jalkapallo on minulle muutakin kuin peli, se on enemmän. Uteliaisuus ja halu ymmärtää sitä syvällisemmin ajaa minua eteenpäin. Olen oppinut kohtaamaan sellaisia tilanteita, joissa en olisi voinut itseäni kuvitellakaan. Olenko välittänyt mitä minusta puhutaan? Toisinaan kyllä ja toisinaan en. Taas kerran kiitos jääräpäisyydelleni.

Iso kiitos kuuluu kaikille, jotka ovat minua tavalla tai toisella tukeneet. Myös kiitos kuuluu niille, jotka ovat hetkittäin kulkemistani hidastaneet. Se on auttanut ymmärtämään asioiden toisen puolen.  Tiellä ollaan vielä, vaikka välillä risteyksissä on käynyt kova pohdinta suunnasta mihin kulkea.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s