Yksilön valmentamisesta

Yksilökeskeinen valmennus on ollut viime vuodet paljon esillä ja siitä on puhuttu monessakin lähteessä. Samalla kun tätä on korostettu, on viety yksilövalmennusta vahvasti pois joukkuevalmennuksesta. Tällä tavoin se on irroitettu omaksi osa-alueeksi missä harvoin on yhteneväisyyttä itse otteluun. Kun harjoitteessa ei ole vastustajia, ei suorannaisesti opeteta pelitaitoja. Harjoitellaan enemmänkin sirkustemppuja kuin pelaamista. Näistä harjoituksista puuttuu kommunikointi, ratkaisun tekeminen sekä suorituksen valinta eli olennainen osa itse pelaamista.

Yksilöllinen tai paremminkin henkilökohtainen valmennus rakennetaan valmennukseksi missä pelaaja on erillään muusta joukkueesta ja harjoittelee henkilökohtaista taitoa ilman joukkuekavereita. Pelaaja saa paljon tarvittavia kosketuksia palloon ja taito kehittyy. Onko tämä taito kuitenkaan mitenkään tekemisissä pelin ja pelaamisen kanssa? Voimistelija harjoittelee yhtä suoritusta teknisesti oikein ja tämä suoritus määrittelee, miten paljon pisteitä hän tulee kilpailuissa saamaan. Jalkapalloilija tekee yhden suorituksen ehkä kerran elämässään juuri samalla tavalla ja muuttuvia tekijöitä on mukana useita.

Mitä enemmän harjoittelussa on mukana pelillisiä elementtejä, sitä enemmän pelaaja saa oikeanlaisia suorituksia oikeanlaisessa ympäristössä.

Yksilön valmentamisessa joukkueen sisällä on haasteensa. On mielenkiintoista, miten yhden pelaajan toimintaa seuraamalla kyetään tiedostamaan missä ongelma on. Välttämättä ei aivan niin yksinkertaista miltä se kuulostaa. Tämä vaatii valmentajalta pelin ymmärtämistä ja oikeiden asioiden löytämistä. Yleistyksillä on helppo mennä eteenpäin oleellisen ongelman jäädessä kokonaisuudesta pois. Haetaan esille ne näkyvimmät kohdat, mutta ei analysoida sitä sen enempää.

Isossa roolissa analysoitaessa yksilön suoritusta ovat hetki, paikka, suunta ja nopeus. Niiden avulla tehdään johtopäätös siitä, onko ongelma taktiikassa, pelinymmärtämisessä vai tekniikassa. Toisin sanottuna: onko ongelma sanallisessa tai sanattomassa kommunikoinnissa muiden pelaajien kanssa? Vai onko se päätöksen teossa eli kyvyssä lukea peliä tai suorituksen valinnassa? Esimerkiksi antaako pelaaja syötön teknisesti oikein vai onko vika syötön voimassa? Yksinkertaisilla pienillä arvioilla kaivetaan ongelma esiin ja löydetään ratkaisut puutteen korjaamiseksi lyhyessä ajassa.

Valmentajan sijoittumisella ja ohjaamisella on myös merkitystä. Miten ja mihin hänen tulee reagoida kyetäkseen antamaan parhaat mahdolliset ohjeistukset? Kun valmennetaan yksilöä, tulisi kentällä olla mahdollisimman samanlaisessa asemassa kuin pelaaja. Näin pystytään antamaan ohjeita ajoitukseen sekä liikkumiseen samanlaisesta näkökulmasta. Nähdään tilanne pelaajan silmin. Tähän kun lisätään pelipaikkakohtaiset vaatimukset ja ohjeet, päästään pitkälle. Tietenkin, jälleen kerran valmentajan on ensin tunnistettava tilanteet, muuten on vaikea lähteä opettamaan. Juuri yksilöä joukkueen sisällä valmentamalla saadaan joukkueen pelaamistakin parannettua. Tähän ei irrallisella harjoittelulla päästä.

Tämä yksilökeskeisyys on tuotu lajeista missä ei itse laji koostu muiden joukkuekaverien tai vastustajien toiminnasta vaan perustuu juuri tuon yhden urheilijan toimintaan. Mitä enemmän me eriytämme yksilöä joukkuepelistä, sitä enemmän hän harjoittelee jotain mitä pelissä ei tule vastaan. Näin pidämme pelillisen kehittymisen puutteellisena. Kun keskitytään ainoastaan yksilöön, ei kehitetä joukkuetta ja silloin yksilö ei pelaa potentiaalinsa mukaisesti, koska ei ole kykeneväinen pelaamaan muiden kanssa parhaalla tavalla. Mitä paremmin yksilö ennakoi ja ymmärtää joukkuekaverinsa toiminnan pelissä, sitä parempia ratkaisuja hän pystyy tekemään.

Joukkue koostuu yksilöistä, mutta joukkue on se, joka tekee yksilöstä paremman. Yksilö ei voi pelata, jos ei ole joukkuetta. Tämä tarkoittaa, että jalkapallo on joukkuepeli, ei yksilöiden peli.

3 kommenttia artikkeliin ”Yksilön valmentamisesta

  1. ” Esimerkiksi antaako pelaaja syötön teknisesti oikein vai onko vika syötön voimassa?” Harjoitellaankos tätä sitten seuraava viikko jos esim. peliharjoite ei tämän vuoksi toiminut riittävän hyvin? (siis junnupuolella)

    Tykkää

  2. Kun ongelma on analysoitu, keskitytään tämän yksilön valmentamisessa siihen. Jos se ei yhden kerran jälkeen parane, jatketaan tähän keskittymistä niin kauan, että muutosta tapahtuu. Pelaaja harjoittelee joukkueen kanssa kuitenkin koko ajan. Ensin analysoidaan ongelma ja sen jälkeen sitä lähdetään kehittämään

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s