Mihin ajatukset karkaavat?

Otteluissa teemme arviointeja yksittäisistä pelaajista. Ne perustuvat omiin mielipiteisiimme ja näkemyksiimme. Niistä syntyy ajatus, jota on vaikea enää muuttaa. Mahdollisuus virhearviointeihin kasvaa.

Kuvitellaan tilanne, jossa hyökkääjä pääsee maalintekopaikalle, laukaisee epäonnistuen suorituksessaan. Tilanne itsessään on jo sellainen, mikä saa otteluun ilmaantuneet katsojat huokaamaan. Aivan kuin tämä ei riittäisi, ryhtyy pelaaja isoeleisesti näyttämään tunteensa. Esiintyminen vie hänet pois ottelusta seuraaviksi hetkiksi. Keskittyminen on epäonnistumisessa eikä seuraavassa suorituksessa, ajattelu jossakin muualla missä sen kuuluisi olla.

Tekeekö hän sen turhautumistaan vai esittääkseen yleisölle anteeksipyyntönä, miten paljon tämä harmittaa? Harjoituksissa samanlaisissa tilanteissa pelaaja onnistuu lähes joka kerta viimeistelyssä. Miksi se ei ottelussa onnistu? Pelkääkö hän epäonnistumista ja miettii sitä ratkaisevalla hetkellä? Pelaajalla on selvästi ongelma suhtautumisessa suoritukseen ja sen ajattelemisessa. Jos hän miettii epäonnistumista tai tuuletusta, ei hän keskity toimintaan vaan ulkoisiin tekijöihin. Hänen kykynsä ajatella suoritusta ei ole riittävän hyvä.

Toinen tilanne. Joukkue on maalin tappiolla ja puolustaja ei enää lähde mukaan hyökkäyksiin yhtä aktiivisesti kuin tasatilanteessa. Kommentaattori toteaa pelaajan olevan selkeästi väsynyt. Joukkue tasoittaa pelin ja kuin taikaiskusta samainen puolustaja on taas aktiivisesti mukana. Miten hän äkillisesti onnistuu voittamaan väsymyksen? Oliko ongelma alunperinkään väsymyksessä vai sittenkin ajattelussa? Pelaaja antoi ulkoisten häiriötekijöiden vaikuttaa ajatteluunsa, tässä tapauksessa oletetun väsymyksen, kun hänen olisi pitänyt ajatella seuraavaa suoritusta.

Sama pätee valmentajaan. Jos pelin viimeisillä hetkillä joukkueen ollessa tappiolla hän keskittyy tuomarin tekemiseen tai muihin vastaaviin ulkoisiin tekijöihin, ei hän auta joukkuettaan saavuttamaan toivottua tulosta. Omalla toiminnallaan hän jättää pelaajat ratkomaan ongelmat, kun heitä pitäisi ohjeistaa ja auttaa. On hyvin tiedossa miten valmentajan reaktiot tuomaria kohtaan pelaajiin vaikuttavat. Hetken päästä myös he keskittyvät tuomarin sättimiseen pelaamisen sijaan. Heidän suoritustensa taso laskee ja siitä ei saada irti parasta mahdollista. Ajattelu on suuntautunut ulkoisiin tekijöihin eikä tärkeimpään eli otteluun ja sen voittamiseen.

Jos pelaajaa on harjoitettu säännöllisesti keskittymään seuraavaan suoritukseen, tuli epäonnistumisia tai ei, muuttuu se automaatioksi myös otteluissa. Virheet eivät silloin vaikuta hänen ajatteluunsa. Hän on kykenevä kohdistamaan ajatuksen seuraavaan suoritukseen. Tähän ei tarvita ulkopuolista valmentajaa ilman lajituntemusta, vaan kyseinen pelaaja pystyy tätä harjoituttamaan omien valmentajiensa kanssa tai itsenäisesti. Kun ajattelu suuntautuu ulkoisiin tekijöihin eikä suoritukseen on kyseessä niin sanotusti heikot aivot eli pelaajan kyky ajatella suoritusta on heikko.

Näissä tilanteissa meille annetaan kaikenmaailman poppakonsteja ja mentaalivalmentajia erilaisine mielikuvaharjoitteineen. Niistä on varmasti hyötyä jollakin tasolla, mutta mikä on todellinen hyöty jalkapallon kannalta? Pelaajan tulisi harjoitellessa kohdata noita tilanteita ja keskittyä omaan ajatteluunsa, siirtää ne siitä otteluun. Miten irrallisella mielikuvaharjoittelulla pelaaja oppii olemaan ”pelin sisällä” ja ajattelemaan ratkaisuja? Harjoittamalla aivoja eli ajattelua saadaan tuota ongelmaa kehitettyä.

Teemme siis johtopäätöksiä, joilla lopulta ei ole mitään tekemistä faktan kanssa. Ne ovat omia mielipiteitämme ja olettamuksiamme. Jos pelaaja ei mene tilanteisiin kunnolla, kutsumme häntä heikoksi pelaajaksi. Hänellä ei ole riittävää voitontahtoa? Sama tapahtuu kun pelaaja epäonnistuu hyvästä maalipaikasta. Katsomosta kuuluu lausuntoja itseluottamuksen puutteesta. Todellisuudessa hänellä voi olla ongelma ajattelunsa kanssa. Seuraavalla kerralla pelaajan suorituksia analysoitaessa tulisikin pohtia, miten pelaaja ajattelee tilannetta ja onko sillä vaikutusta tekemiseen. Ovatko ulkoiset häiriötekijät suurempia kuin suorituksen ajatteleminen?

2 kommenttia artikkeliin ”Mihin ajatukset karkaavat?

  1. Hyvä kirjoitus Aku. Omasta kokemuksesta voin todeta, että kirjoitat asiaa. Itse olen kertonut avoimesti ja julkisesti siitä, että eniten nautin pelaamisesta yli kolmekymmentävuotiaana. Ei ollut enää tarvetta näyttää kenellekään, pelasin itselleni ja joukkueelleni
    . Ei enää kiinnostanut mitä aamun lehti kirjoittaa ja m iten arvioi omaa suoritustasi. Ei ollut tarvetta enää näyttää maajoukkuevalmentajalle. Ja mikä parasta, ei ollut enää tarvetta näyttää katsojille ja kavereille. Opit sulattamaan onnistumiset ja myös epäonnistumiset. Noin 28 vuotiaana olin itse valmis siihen, että tajusin ottelun kestävän vähintään 90 minuuttia, yksi tai useampi missattu tilanne ei merkinnyt mitään jos teit viimeisen vartin aikana maalin, kaksi tai jopa kolme. Se oli tärkeää henkistä kehitystä. Jos olisi tajunnut tuon jo juniori-iässä, olisi ollut helpompaa focusoitua itse otteluun. Toisaalta luulen ja uskon, että minulle tuo ” kärsitty ” tie oli tarkoitettu. Itsekeskeisestä ratkaisijasta kehittyi ja kypsyi ISO joukkuepelaaja kun oppi omista(kin) virheistä.

    Liked by 1 henkilö

  2. Kiitos Hessu palautteesta. Hienoa kuulla omakohtaisesta kokemuksesta ja miten se on sinulla toiminut.
    Yksittäisiä tilanteita tulee ja menee ottelussa paljon. Todellakin ratkaisevaa on miten nopeasti niistä kykenee keskittymään seuraavaan suoritukseen. Kun se taito kehittyy on jo todella vahvoilla. Ja tätä voi harjoituttaa jokaisessa harjoituksessa ja miksei muissakin elämän osa-alueissa

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s