Kyky ajatella suoritusta

Ottelussa haluamme pelaajan tekevän hyviä suorituksia. Laadukkaasti harjoitelleena hän kykenee ylläpitämään useita hyviä suorituksia mahdollisimman pitkään. Tämä on perusta ja se miksi harjoittellaan. Tästä koostuu jalkapallokestävyys. Kun pelaajat kykenevät suorittamaan kommunikointia, päätöksen tekoa ja suoritusten valintoja pidempään, joukkueella on paremmat mahdollisuudet voittaa. Futiskestävyys on siis suoritusten ylläpitoa 90 minuuttia, ei kuinka paljon pelaaja pystyy juoksemaan.

Samalta pohjalla voidaan kehitellä ajattelua eli miten pelaaja miettii jalkapallosuorituksia. Toisin sanottuna kuinka kyvykäs hän on jalkapalloajatteluun. Opetamme häntä ajattelemaan suorituksia ja pitämään ajattelua yllä suoritusten välillä. Mitä paremmin häntä on harjoitettu, sitä kykeneväisempi hän on tätä toteuttamaan. Tämä syntyy pelaamalla ja keskittymällä suorituksiin mahdollisimman usein ja mahdollisimman pitkään. Tilanteita tulee eteen harjoituksissa ja otteluissa. Jos hänen aivonsa ovat riittävän vahvat hän selviää nopeasti. Jos aivot ovat heikot, hänen ajatuksensa menevät ulkoisiin tekijöihin ja keskittyminen pois seuraavasta suorituksesta. Toisin sanottuna hän ei ole kyvykäs ylläpitämään hyvää ajattelua suoritusten välissä.

Yksi keino havaita pelaajan kykyä ylläpitää ajatteluaan ja siirtymistä seuraavaan suoritukseen on menetys. Minkälainen reaktio tapahtuu välittömästi virheen jälkeen? Lähteekö hän prässäämään tai vetäytymään, vai jääkö kävelemään pelin ulkopuolelle? Toisena voidaan huomioida, miten pelaaja pelin edetessä siirtyy esimerkiksi hyökkäyksen jälkeen puolustamaan. Hänellä on voimia hyökätä, mutta menetyksen jälkeen voimat loppuvat. Hänen ajattelunsa on väsymyksessä ja näin hän ylläpitää tuota ajattelua eikä siirtymistä puolustamiseen. Jäädessään kävelemään kun tulisi puolustaa hän antaa valmennukselle signaalin, että hänet voidaan vaihtaa. Pelaaja on näin itse tehnyt ratkaisun, ei valmentaja. Ajattelun kohdistuessa ulkoiseen tekijään, tässä tapauksessa väsymykseen, ei pelaaja ole valmis ylläpitämään pelillisiä ajatuksia.

Samaa voidaan käyttää valmentajaan. Ottelun alkupuolella hän ohjeistaa joukkuettaan vahvasti, mutta tappion hetkellä joukkueen tarviessa ohjeistuksia ei niitä enää tule. Valmentaja ei ole kyvykäs ylläpitämään ajatteluaan vaan huomio kiinnittyy muuhun kuten tuomarin tai vastustajan toimintaan. Sama tapahtuu harjoituksissa. Alussa valmentaja on aktiivisesti mukana neuvoen, ohjaten ja opettaen, mutta loppua kohden suoritusten väli kasvaa. Valmentaja ei yksinkertaisesti kykene ylläpitämään hyviä valmennussuorituksia. Tämä voi johtua useammasta syystä. Yleisimmin ne liittyvät huonoihin elintapoihin tai heikoon valmistautumiseen. Opetettava asia ei ole riittävän sisäistetty ja suorituksien taso laskee. Tietenkään aina ei kyse ole yksistään heikkoudesta: myös jokin ulkoinen ennalta arvaamaton tekijä voi vaikuttaa.

Siinä missä ajattelua vaaditaan pelaajilta valmentajien tulisi vaatia sitä toisiltaan. Valmentajan tietäessä, ettei ole täyden harjoituksen kunnossa ajattelunsa tai suoritustensa osalta voi hän jakaa vastuuta muiden valmentajien kanssa. Optimoidaan omat suoritukset ja hetkellinen rooli sivussa on tilaisuus tarkkailla pelaajien toimintaa. Sen voi siis kääntää vahvuudeksi. Tavoitteen tulisi olla laadukkaiden ajatusten sekä suoritusten ylläpitämisessä usein ja mahdollisimman pitkään.

2 kommenttia artikkeliin ”Kyky ajatella suoritusta

  1. En ihan saa kiinni ajatuksesta, että aivot olisivat liian heikot taikka vahvat? Mielestäni tärkeintä olisi, että pelaajalla olisi mahdollisuus pelin aikana päästä ns. Flow-tilaan (Csíkszentmihályi, 2005). Useissa aivo- ja oppimistutkimuksissa on havaittu, että tehtävän ollessa optimaalisen haasteellinen (esim. jalkapallosuoritus) voi pelaaja kokea flow:n mikäli hänellä on tarvittavat tiedot ja taidot tehtävän ratkaisemiseksi joko yksin taikka toisen kokeneemman avustuksella. Virtauskokemuksessa oma minuus hetkellisesti häviää ja pelaaja on niin uppoutunut tehtävään, että itsekritiikin sisäinen puhe katoaa. Ts. pelaaja on niin uppoutunut käsiteltävään tehtävään, että tietoisuus, siitä että tekee kyseistä tehtävää voi olla hyvin implisiittistä. Tämä virtaustila on optimaalisen oppimisen tila, jolloin myös aivot eli niiden synaptiset yhteydet toimivat huomattavaa tehokkaammin.

    Tykkää

  2. Terve,
    Kiitos kommentista. Vahvoilla aivoilla tarkoitan kykyä ylläpitää ajattelua eli miten pelaaja siirtää ajattelunsa seuraavaan suoritukseen esimerkiksi menetyksen jälkeen.
    Heikoilla aivoilla viittaan siihen miten hän ei pysty ylläpitämään ajatteluaan vaan esimerkiksi jää miettimään menetystä tai tuomarin ratkaisua joka ei ole ollut hänestä oikea. Ajattelu siis menee ulkoiseen tekijään ei seuraavaan jalkapallosuoritukseen.
    Ideaalia olisi juuri tämä mainitsemasi Flow-tila mikä on tavallaan vahva ajattelu. Mitä vähemmän pelaaja joutuu miettimään sitä parempi se on suorittamisen kannalta

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s