Puroista syntyy jokia

Näin sarjojen alkaessa pari ajatusta on noussut mieleen. Juttuja joita talvella on tullut kuultua. Veikkausliiga on sarja, jota ylemmäksi Suomessa ei voi jalkapalloilijana päästä. Se on kaikesta kritiikistä huolimatta taso, jonka tavoittaminen vaatii paljon työtä. Monella työ tarkoittaa ainoastaan vaihtopelaajaksi pääsemistä, kun toisilla se tarkoittaa pitkää uraa vakiopelaajana. Joka tapauksessa sinne päästäkseen pitää olla muutakin kuin lahjakas. Se vaatii urheilullisuutta sekä määrätietoisuutta. Pelkkä haaveilu ei pitkälle kanna.

Taso voisi olla parempi, se on fakta. Siihen jokainen suomalaisessa futiksessa vaikuttava henkilö voi toiminnallaan vaikuttaa. Jokaisen tehdessä pieniä asioita paremmin kuin aikaisemmin, alkavat nämä pienet asiat muodostamaan suurempia kohtia ja toiminta kehittyy. Puroista syntyy jokia, ei yhdestä vaan useammasta.
Jos juniorivalmentaja vähättelee ylimmän sarjan tasoa ja valmennuksen laatua, on hän tekemässä jotain korjaamatonta. Miksi hän ei ole päässyt tuolle tasolle valmentamaan, jos kerran se on niin heikko? Voisiko silloin pohtia miten heikko hän on tasoa kritisoidessaan. Jokainen valmentaa tasolla mihin on kyvykäs ja optimaalisessa tilanteessa paras. Meillä kaikilla on samat mahdollisuudet kehittyä, mutta olemme eri vaiheessa tuota kehitystä.

Kuinka moni pelin tasoa kritisoiva henkilö ymmärtää paineita, joissa valmentajat toimivat? Moniko kykenee todella käsittämään, miksi valmentajat tekevät omanlaisia ratkaisuja pelaamiseen liittyen? Suurin osa näistä valmentajista tiedostaa, etteivät kaikki ratkaisut ole kivoja tai pelaamisen tasoa edistäviä. He myös tiedostavat miten ulkoiset häiriötekijät muovaavat näitä ratkaisuja. Siinä on usein kyse omasta työpaikasta sekä tuloksesta. Tuloksen määrittäessä tekemistä, on moni valmis luopumaan ihanteistaan ja ajatuksistaan. Se on keino pysyä mukana, olla haluamassaan työssä.

Useammat arvostelijat eivät myöskään tunnu ymmärtävän miten valmentajat ovat vuorokauden ympäri kiinni joukkueessa, pelitavassa tai harjoituksissa. Muuttuvia tekijöitä tulee koko ajan. Perheenkin kanssa ollessa ajatukset ajautuvat seuraavan päivän harjoituksiin ja miten tehdä siitä mahdollisimman hyvä viikonlopun ottelua ajatellen. Vaatii todella taitoa irtautua. Toisinaan se onnistuu paremmin, toisinaan heikommin.

Puheet, joissa verrataan valmentamista perinteiseen työhön ja todetaan, ettei treenien määrällä saada edes kahtakymmentä työtuntia viikossa täyteen, ovat huvittavia. Se on totta, jos katsantokanta on tällainen: totaalisen ymmärtämätön. Valmentamiseen kuluva aika on lopulta paljon muuta kuin itse harjoitukset tai ottelut. Se on läsnä koko ajan, ei kahdeksasta neljään periaatteella vaan enemmänkin ympärivuorokautisena. Se ei päästä irti ennen kuin siitä pääsee kokonaan irtautumaan.

Usein arvostelijat ovat niitä, jotka eivät joko ymmärrä, tai eivät ole itse tilanteita kokeneet. Heillä on luulo. Kuitenkaan luulo tiedosta ei ole tietoa, se on vain oletus. Jokainen meistä voisikin miettiä aidon kriittisesti omaa tekemistään. Se on hyvä alku paremmalle tulevaisuudelle. Näin saamme yhden puron virtaamaan nopeammin kohti jokea. Mitä useampi puro sinne virtaa, sitä isommaksi joki voi kasvaa.

Kun subjektiivisuus ottaa tilan objektiiviselta ajattelulta, kehittyminen hidastuu.

 

3 kommenttia artikkeliin ”Puroista syntyy jokia

  1. Olet kirjoittanut todella monia loistavia blogeja, mutta tämä on kyllä hieman erikoinen, sorry vaan. Pelaajien tärkeimmät asiat opetetaan/opitaan varsin paljon ennen 13-vuoden ikää. Meillä aika usein taitovuodet käytetään/hukataan ”pallon perässä ravaamiseen” ja tarvittavat taidot/pelikäsitys jää puuttumaan. Tässä oli kuitenkin otettu mukaan Veikkausliigavalmennuksen tuska ja paineet valmentaa, jolloin kuitenkin enimmäkseen vain valikoidaan/skoutataan ketä otetaan joukkueeseen ja miten saadaan kauden pelit kulkemaan. Liigavalmentajan työ poikkeaa merkittävästi junnuvalmentajasta, enkä suosittelisi välttämättä kumpaakaan keskenään vaihtamaan tehtäviä, tosin voisi tietysti olla avartava kokemus, mutta noissa on ihan eri tavoitteet ja aikajänteet. Liigavalmentajatkin ihan varmasti tekevät parhaansa pelaajien eteen, mutta pelaajia on aika paljon. Aika paljon liigassa pelaajat hankitaan ”sellaisina kuin ovat” ja jos ei pärjään niin uutta tilalle. Junnupuolella sentään ainakin pitäisi vielä olla malttia kehittää pelaajia pitemmällä aikajänteellä. Toki en tiedä kuka ja missä ovat mitä kirjoitelleet/puhuneet? Veikkausliigassa ja ykkösessä tiedän pari valmentajaa (pitkän ajan takaa), jotka kokonaan kielsivät huonommalla jalalla pelaamisen, joten ehkä sekin hieman rajoittaa kehittymistä ja vaikuttaa joukkueen pelitapaan, mutta kertoo kuitenkin siitä paineesta saada tulosta. Toisessa noista joukkueista kun ei kauden pariin ekaan peliin tullut maalia ja kolmannessa kaksi maalia ”väärällä” jalalla, niin loppui kuitenkin nuo puheet. Junnuna pitäisi olla mahdollista oppia pelaamaan molemmilla jaloilla sekä harhauttaa yms, koska sitten liigassa voi olla ettei niitä saa käyttää, siis mikäli jos ei jo ole riittävästi hallussa. Aika paljonhan liigapelit ratkeaa jonkun virheeseen, kun taas virtuoosimaiset suomi-taitopelaajat on kovin vähissä. Anteeksi, en kai vain mollannut ketään? Tahtoo sanoa, että lapsuus- ja junnuvaihe ovat pelaajan kehityksen kulta-aikaa, jota on vaikea myöhemmin paikata.

    Tykkää

  2. Kiitos kommentistasi ja mielipiteestäsi. Kuten sanoit tämä poikkeaa monesta kirjoituksestani.Olet myös täysin oikeassa siinä, että aikuisten ja juniorien maailma on erilainen lähtökohdista mitkä niissä vallitsee. Ehkä aikaisempaa enemmän/ vahvemmin reflektoin kuulemiani juttuja sekä käytäntöä niiden takana. Sitä kautta myös tutkin omaa ajatteluani ja miten sitä voi muuttaa.

    Tykkää

  3. Toivottavasti pidät vielä omat arvosi ja oman ajattelusi. Minun uskonnon opettajani sanoi, että ihan sama mitä teet, vaikka olisit siivooja, niin voit aina yrittää tehdä sen parhaasi mukaan ja pysty päin. Toisaalta taas kaikkia ihmisiä pitäisi arvostaa, etenkin jos tekee sen oman hommansa ammattimaisesti. Eli ihmisen/valmentajan/pelaajan mittarina pitäisi olla kuinka hyvin onnistuu omassa työssään, eikä alkaa vähättelemään/lokeroimaan toisia ihmisiä/valmentajia/pelaajia. Jokaisella ihmisellä/valmentajalla/pelaajalla on oma polkunsa, jolloin olisi tärkeää, että jokainen löytäisi sen oman polkunsa ja roolinsa, jossa pääsee hyödyntämään omaa potentiaaliaan. Kaikista ei voi tulla liigavalmentajia, eikä kai ole tarkoituskaan? Islannissa valitsivat UEFA-B kurssilaisiksi paljon akateemisia mm. opettajia, eikä heillä ole tarkoituskaan olla ”urapolkua” liigavalmentajaksi, kuten aika harvalla ”iskä/äiti-valmentajallakaan”. Kuitenkin ihan noin äkkiseltään aika monen suomalaisen pelaajan taustalla on merkittävästi vaikuttanut oma isä/äiti. Joku osaa varmaan jatkaa listaa, mutta Hyypiä (Voikkaa), Eremenkot (Pietarsaari), Toivio (Sipoo),… lista on varmaankin pitkä, joista Eremenko taitaa olla ainoa, joka on liigavalmentaja? Ehkä joku tietävämpi osaa korjata/täydentää? Eli nämäkin pelaajat tulleet pieniltä paikkakunnilta ja Sami taisi olla aika valmis pelaaja kun lähti isänsä valmennuksesta isompiin kuvioihin ja pääsi vasta sitten kunnolla näyttämään taitonsa/tasona, kun oli myös pituuskasvun vaivat saatu ohitettua. Vähättelyn sijaan voitaisiin yrittää voimauttaa muita futisporukoita ja yrittää nostaa kanssapelaajia ylöspäin antamalla hyviä/avaavia ”syöttöjä” sekä lisäämällä yhteispelaamisen määrää. Kiitos blogeistasi, joista on saanut paljon hyviä malleja/ajatuksia ja olen niistä löytänyt ainakin itselleni sopivia tapoja sekä myös ne ovat minua voimaannuttaneet. Kiitos ja jään mielenkiinnolla odottamaan uusia tai vaikka ”vanhojenkin” muistelua (Ajax opit yms).

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s