Pro Course 2019

Tulevaisuuttaan ei voi tietää. Siihen voi kuitenkin vaikuttaa. World Football Academyn ProCourse Leipzigissa oli henkilökohtaisesti jo kuudes syvällisempi koulutus. Jokainen koulutuksista on ollut erilainen sekä kerta kerran jälkeen haastavampi. Jos 2015 Mentorship-kurssilla olisin tiennyt mitä on edessä, olisin kauhistellut tulevaa. Vaikka tiedät vaatimustason, et kykene siihen valmistautumaan. Tilaa tyhjille puheille tai muka merkitykselliselle kielelle ei ole vaan kurssi keskeytyy, jos et kykene pitämään omaa rimaa riittävän ylhäällä.

Viime vuonna toimittiin ympäristössä, joka oli vaativa.  Ajatuksena oli laittaa valmentajat asemaan, jossa he voivat joutua työskentelemään. Mieti tilannetta, missä sinulla on 72 tuntia aikaa saada pienetkin yksityiskohdat kuntoon ja käytyä läpi ennen seuraavaa vastustajaa. Ajatteletko silloin väsymystä vai seuraavaa suoritusta? Väsymyksen tuoma ylikuormitus on haaste itsessään ja siihen kun lisätään jatkuva ajattelutyö, tuo haaste muuttuu kuormittavammaksi.

Tällä kertaa toimintaa vietiin askeleen eteenpäin rakentaen aikaisemman metodologian sisälle uusi metodologia. Ajattelun sekä referenssien järjestelyn tuli olla loogista käytännön toteutumiseksi. Pienryhmät rakensivat samaa metodia toisistaan tietämättä ja viimeisenä päivänä ne esitettiin muille. Päivien pidentyessä ja yöunien jäädessä lyhyiksi omaa ajatteluaan sekä keskittymistään tuli tarkkailtua. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa; ajatella väsymystä tai seuraavaa suoritusta eli tässä tapauksessa metodologian kehittämistä.

Tämä oli yksi osa koulutusta. Päiviin kuului luentoja sekä harjoituksia. Kaikki suorassa yhteydessä tavoitteeseen. Luennoitsijat eivät olleet kertomassa kuinka kivaa pelaajilla tulee olla tai miten ilmapiirillä saadaan ihmeitä(?) aikaiseksi. Ei kieltä, jolla halutaan päteä vaan selkeää objektiivista futiskieltä. Se mistä ei ole hyötyä pelaajien kehittämisen näkökannalta, pysyi poissa. Tähtäimessä oli koko ajan metodien kehittäminen, ymmärtäminen sekä eteenpäin vieminen niin, että valmentajana menessäsi kentälle tiedät, mitä on yksilön valmentaminen joukkuevalmennuksen sisällä.

RB Leipzigin u15-17 pelaajien kanssa harjoittelu sekä seuraaminen oli ainutlaatuista. Myös työskentely valmentajien kanssa, joista osa toimii valioliigassa sekä muissa huippuseuroissa oli kokemus. Heidän nöyryytensä sekä halunsa oppia oli esimerkillistä. He toimivat samalla viivalla ilman erityisasemaa. Tähän päälle Marcel Lucasenin puheet pelistä ja sen pienistä osasista sekä nähdä hänet kentällä toteuttamassa niitä.  Ei ole ihme, että Arsenal on hänet palkannut kehittämään toimintaansa. Nikos Overheulin esitelmät erikoistilanteiden merkityksestä ja Peter Boszin luento Bayer Leverkusenin pelaamisesta hyvin avoimesti ja yksityiskohtaisesti olivat kirsikoita kakun päälle.

Tällaisessa ympäristössä toimiminen on sekä kehittävää että motivoivaa. Kurssin jälkeen minulla olisi ollut mahdollisuus viettää iltaa kavereiden kanssa, mutta päätin lähteä Berliiniin, nukkua kunnolla ja seuraavana päivänä tehdä huolelliset reflektiot ymmärtääkseni asioita syvällisemmin. Halusin saada kaiken parhaalla tavalla jäsenneltyä. Olen osallistunut kursseille, joissa opittu on jäänyt matkalle luentosalista autolle. Tämä kurssi ei todellakaan ollut sellainen.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s