KPV:n pelaamisesta

KPV nousi kauden 2018 päätteeksi Veikkausliigaan karsintojen kautta jäätyään Ykkösessä toiseksi kahden pisteen erolla HIFK:hon. Karsinnoissa vastaan tuli Turun Palloseura. Tänä vuonna samaiset joukkueet kohtaavat toisensa asetelmien ollessa vastakkaiset. Kokkolalaiset vaihtoivat kesken kauden valmentajaa ja pelaaminen on Jani Uotisen tulon jälkeen parantunut, mikä näkyy sekä kentällä että tulostaululla.

Kauden aloittanut päävalmentaja Jarmo Korhonen ehti valmentaa Veikkausliigassa yhdeksän ottelua. Korhosen aikana joukkue sai otettua pelaamissaan otteluissa vain keskimäärin 0,33 pistettä ottelua kohden. Maaliodotusarvojen perusteella laskettuja pisteodottamia tarkastellessa nähdään, että aivan niin heikosti joukkue ei pelannut, vaan sen ”olisi pitänyt” ottaa keskimäärin 1,20 pistettä/ottelu.

KPV_pisteodottama_2019.png

Korhosen lähdettyä seitsemän seuraavaa ottelua pelattiin Niko Kalliokosken johdolla. Kalliokosken aikana pisteodottama pysyi lähes samana kuin Korhosella (1,17/ottelu) mutta pistekeskiarvo parani reippaasti (1,00/ottelu). Uusi päävalmentaja Uotinen nimitettiin heinäkuun loppupuolella, ja hän ehti olla puikoissa Veikkausliiga-kauden viimeiset 11 ottelua. Uotisen aikana pisteodottama parani lukemaan 1,34/ottelu, mutta vasta hänen johdollaan KPV alkoi pelata omalla tasollaan, sillä loppukauden aikana joukkue otti keskimäärin 1,36 pistettä ottelua kohden.

KPV on pääsääntöisesti käyttänyt 1-4-5-1 ryhmitystä mutta tilanteesta tai vastustajasta riippuen myös 1-4-4-2 muotoa. Joukkue vaihtaa ryhmitystä ottelun sisällä tarvittaessa.

IMG_2573.jpg

Ryhmitys liikesuuntineen

Puolustaminen

KPV puolustaa tiiviisti sekä kurinalaisesti 1-4-4-2 muodossa. Ryhmitys on selkeässä kolmessa linjassa tukkien keskustasta rakentelumahdollisuudet pois. Prässääminen alkaa pääsääntöisesti noin ympyrän kohdilta keskiblokin puolustamisena. Linjan ollessa riittävän alhaalla estetään juoksut selustaan. Vaihtelevasti joukkue myös prässää ylempää. Tässä vaiheessa laitapelaajilla on merkittävä rooli. 

IMG_2577.jpg

Prässääminen ylempää

Ottelun edetessä etäisyydet keskikentän ja puolustuksen välillä kasvavat ja näin syntyy vastustajille tilaa pelata eteenpäin. Etenkin kun joukkue puolustaa ylempänä.

IMG_2576.jpg

Ongelmia puolustaessa syntyy, kun vastustaja pelaa nopeilla painopisteenmuutoksilla. Painoton puoli on usein auki, ja tässä vaiheessa KPV:n koko ryhmä joutuu liikkumaan pitkiäkin matkoja vertikaalisesti. Otteluiden edetessä tämä toiminta alkaa hidastua, jolloin vastustajan on helpompi hyödyntää tätä.

KPV:tä vastaan päästäänkin yrittämään maalintekoa paitsi keskimääräistä Veikkausliiga-joukkuetta useammin, myös keskimääräistä vaarallisemmilta maalintekopaikoilta.

KPV_laukaukset_vastaan_xG_laukaus_2019.png

Vain VPS ja FC Lahti ovat tällä kaudella päästänyt KPV:tä enemmän maalintekoyrityksiä. Samat joukkueet ovat myös ainoita, jotka päästivät KPV:tä enemmän yhteenlaskettua maaliodotusarvoa kauden aikana. Tämän lisäksi KPV oli vieläpä koko sarjan pahin alisuorittaja puolustuspäässä, sillä se päästi kauden aikana noin seitsemän maalia enemmän kuin mitä sen olisi maaliodottaman mukaan pitänyt päästää. Yhteensä KPV päästi kauden aikana 47 maalia, eniten Veikkausliigassa.

IMG_2575.jpg

Keskiblokin puolustaminen 1-4-4-2

Selkeässä aluepuolustamisessa roolit selvät ja linjojen väliset etäisyydet ovat pääsääntöisesti riittävän pienet. Joukkue toteuttaa puolustamista yhtenäisesti.

Tilanteenmuutokset

Tilanteenvaihdot puolustuksesta hyökkäykseen tapahtuvat nopeasti ja riiston jälkeen joukkue kääntää pelin nopeasti eteenpäin. Näissä tilanteissa 3-4 pelaajaa lähtee välittömästi eteenpäin. Jos suora eteneminen on mahdotonta, pelaavat he painottomalle puolelle. Pääsääntöisesti kohteena on oikea laita 77 Ishmael Yartey. FC Lahtea vastaan joukkue lähti nopeasti vastaiskuihin, mutta Lahden kurinalainen puolustamaan siirtyminen oli riittävän laadukasta, ettei joukkue kyennyt näitä hetkiä hyödyntämään.

KPV_ohitukset_2019.png

KPV lähtee tilanteenvaihtoihin ahkerasti Yarteyn kautta. Hän onkin yksi Veikkausliigan ahkerimmista ohittajista. Yartey yrittää ohittaa vastustajansa kuljettamalla keskimäärin 7,5 kertaa pelattua 90 minuuttia kohden ja ohituksissaan hän onnistuu 48-prosenttisesti. Myös Enoch Banza yrittää ohituksia suhteellisen ahkerasti, keskimäärin 5,7 kertaa pelattua ysikymppistä kohden.

Menetyksen jälkeen joukkue palaa muotoon nopeasti ja jos tilanne ei anna välittömälle prässille mahdollisuutta.

Hyökkääminen

Tavoitteena on avata lyhyillä syötöillä. Tässä vaiheessa maalivahti osallistuu aktiivisesti rakenteluun topparien kanssa. Kun eteneminen käynnistyy, on tarkoituksena kyetä pelaamaan ensimmäinen syöttö mahdollisimman syvälle jalkaan.

KPV:llä on rakenteluun useampi vaihtoehto mikä tekee siitä hieman ennakkoon vaikeamman puolustettavan. He myös toteuttavat näitä vaihtoehtoja vaihtelevasti.

IMG_2633.jpeg

Pohjan liike pelattavaksi rakenteluvaiheessa

Etenkin oikealta puolelta hyökkäykset tapahtuvat hyvin paljon pystysuunnassa nopeasti. Pelillinen vaihe on pystyyn-pudotus-pystyyn selustaan -mallia tapahtuen kahden tai kolmen pelaajan yhteistyönä. Eteneminen käynnistyy vahvasti 7 Juri Kinnunen kautta. Yleisesti oikealta puolelta joukkue keskittää palloja maalille huomattavasti vasenta enemmän.

Kinnunen on tällä kaudella keskittänyt laidaltaan keskimäärin 3,19 kertaa pelattua 90 minuuttia kohden, seitsemänneksi eniten Veikkausliigassa, ja Yartey 3,03 kertaa, yhdeksänneksi eniten (vähintään 900 minuuttia pelanneista). Seuraavaksi eniten keskityksiä KPV:n pelaajista on Timo Rauhalalla (1,93), Joni Mäkelällä (1,70) ja Milos Josimovilla (1,67).

IMG_2634.jpeg

Hyökkääminen oikealta

Vasemmalta hyökätessä avaava syöttö lähtee useammin topparilta 3 Josimov syvyyteen. Pyrkimyksenä edetä kahden linjan ohi ja siitä selustaan. Tässä vaiheessa usein vastustajan linja on korkealla ja pudotuksen jälkeinen syöttö on mahdollista pelata selustaan.

IMG_2579.jpg

Pelinavaaminen vasemmalta. 1. vaihtoehto pelata välikaistalle liikkuneelle laiturille. 2. vaihtoehto on pelata taskuun liikkuvalle kärjelle.

Kokkolalaisilla on selvät mallit miten edetä pelin eri vaiheissa ja joukkue on kykeneväinen pelaamaan vähillä kosketuksilla liikuttaen vastustajaa. Tätä tapahtuu etenkin vastustajan kenttäpuoliskolla.

Eniten kokonaishyökkäysuhkaa (maaliodottama + syöttöodottama) on KPV-pelaajista kauden aikana luonut Hendrik Helmke. Saksalaisen lisäksi Banza, Simo Roiha, Mäkelä sekä Yartey ovat olleet päävastuussa maalipaikkojen luonnissa.

KPV_maaliodottama_syöttöodottama_2019.png

Peliaikaan suhteutettuna eniten uhkaa on luonut Yessy Mena (0,51 per 90 minuuttia), jolle peliminuutteja on tosin kertynyt kauden aikana vain reilu 500. Lähes Menan lukemiin pääsee Yartey, joka on luonut maalintekoyrityksillään ja syötöillään maalipaikkoihin 0,47 yhteenlaskettua maali- ja syöttöodottamaa pelattua 90 minuuttia kohden.

Yartey on yksi koko Veikkausliigan tiheimmin laukovista pelaajista, kun laukaukset suhteutetaan peliminuutteihin. Vain Lauri Ala-Myllymäki, Rasmus Karjalainen, Tuco ja Ilari Mettälä ovat saaneet maalintekoyrityksiä aikaiseksi useammin kuin ghanalainen.

KPV_laukaukset_syötöt_laukauksiin_2019.png

Yartey on laukonut 3,03 kertaa 90 peliminuuttia kohden sekä antanut 1,34 syöttöä maalintekoyrityksiin. Laukauksillaan hän on tehnyt kuusi maalia, joilla hän on KPV:n sisäisen maalipörssin ykkönen. Eniten maaliin johtaneita syöttöjä ovat antaneet Banza sekä Mäkelä, molemmat neljä.

Yhteenveto

KPV on muuttanut pelitapaansa ja saanut kauden aikana uusia pelaajia vahvistamaan kyseistä pelitapaansa. Vaikka ajoittain se otteluita häviääkin, saa se materiaalistaan alkukautta huomattavasti enemmän irti.

Kurinalainen puolustaminen sekä organisoitu hyökkääminen ovat selkeästi havaittavissa ja joukkue pelaa parempaa jalkapalloa kuin mitä sarjataulukko antaa osoittaa. Selkeät mallit hyökkäämisessä ja roolit ovat iso askel verrattuna kevääseen. Erityismaininta on annettava valmentaja Uotiselle siitä, miten hän on lyhyessä ajassa saanut joukkueen pelaamaan aivan erilaista jalkapalloa.

Joukkueen yksi vahvuuksista on vastustajan hallintajakson aikana tapahtuva tilanteenvaihtojen nopeus. Riistosta lähdetään nopeasti eteenpäin pelaten ”tyhjään” kenttään pystysyöttö. Tässä joukkue on hyvä etenkin, jos vastustaja ei ole ryhmittynyt tasapainoisesti.

Yksi kohta, johon vastustajat voivat KPV:ta vastaan iskeä, on pakkien selustaan syntyvä tila. Etenkin vasemmalla puolella hyökkäyksistä pelaajien palautuminen omille paikoille kestää. Laitapakit ovat myös usein ilman tukea laiturien jäädessä ylemmäksi. Toinen asia, jossa joukkueella on parannettavaa, ovat kovat matalat keskitykset etualueelle. Etenkin, jos nämä keskitykset lähtevät riittävän aikaisin mutta samalla mahdollisimman myöhään.

Edessä on karsinnat, joista Palloseura voi selvitä voittajana pelaamalla kaksi todella vahvaa ottelua. KPV:n nykykunto asettaa sen kuitenkin selkeäksi ennakkosuosikiksi.

Taktinen analyysi Akusti Salonen https://twitter.com/akustisalonen

Tilastoanalyysi Oskari Karppinen https://twitter.com/oskarikarppinen

Tilastojen lähde: InStat

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s