Union Berlin, kannattajien seura

Bundesliigan ensikertalainen Union on todellinen jalkapalloromantikkojen unelma. Seura rakensi kannattajien avustuksella stadioninsa. Suuria odotuksia ei Die Eisernen ole kauteen asettanut. Säilyminen olisi heille mestaruus. Unionia on vuosia rakennettu määrätietoisesti ja valmentaja Fisher on luonut pelitavan jolla joukkue tavoittelee ensi kauden sarjapaikkaa. Joukkue on käyttänyt pääsääntöisesti 1-3-4-1-2 ryhmitystä. Ajoittain se on ollut 1-3-4-3.

Pelatessa 1-3-4-1-2 ryhmityksellä painottoman puolen laidat kaventavat luomaan tuen pohjille. Kärjet pelaavat lähekkäin ja kymppipaikalla 32 Ingvartsen luo alapuolelle vaihtoehdon mihin kärjet voivat pelata. Pohjat tasapainottavat tiiviisti keskellä.

IMG_2662.jpeg

Unionin 1-3-5-2 ryhmitys

1-3-4-3 ryhmityksessä laidat liikkuvat enemmän leveydessä. Kärjet pelaavat lähekkäin luoden toppareille vaihtoehtoja pystysyöttöihin. Pohjat tasapainottavat pelaamista joko molempien jäädessä alemmaksi tai toisen nostaessa ylemmäksi. Tämä on vastustajasta riippuvaa ja se valmistaa vastustajan tilanteenvaihtoihin.

IMG_2661.jpeg

Unionin 1-3-4-3 ryhmitys Herthaa vastaan

Puolustaminen / Prässääminen

Puolustaminen on aktiivista ja yhtenäistä.  Etenkin kotona prässääminen tapahtuu korkealta (esim. vs Hertha & Mönchengladbach). Pääsääntöisesti prässi on  keskiblokissa joko1-5-2-3 tai 1-3-4-1-2 ryhmityksillä. Unionin agressiivisesta asennoitumisesta kertoo muun muassa se, että joukkue rikkoo eniten Bundesliigassa, keskimäärin 16,1 kertaa ottelua kohden (sarjan keskiarvo 12,6 rikettä/ottelu).

IMG_2663.jpeg

Prässi Hertha vastaan

Keskiblokilla prässätessä Union nostaa sitä ylemmäksi ajaen vastustajaa pienempään tilaan. Näin lyhyille syötöille jää vähemmän vaihtoehtoja. Kun vastustaja on pakotettu pelaamaan taaksepäin, on linja ylhäällä. Pidemmät syötöt tulevat niin syvältä ettei se tuota linjalle vaikeuksia pallojen jäädessä linjan eteen. 

Rakenteluvaiheessa erityisesti Hertha ei kyennyt löytämään tiloja joilla avata / purkaa Unionin prässäämistä.  Ainoaksi vaihtoehdoksi muodostui maalivahdin pitkä syöttö.

IMG_2664.jpeg

Alakerrassa 2 vs 2-tilanne toistuvasti

Joukkueen pelatessa kahdella kärjellä, prässätessä se sulkee keskustan näiden avulla. Tässä vaiheessa laiturien rooli prässäämisen toteuttamisessa korostuu. Näinä hetkinä hetkellisesti laidoissa linjan kohdilla on tilaa. Jos topparit eivät reagoi nopeasti näinä hetkinä joukkueen ryhmitys ei ole tasapainossa. Näinä hetkinä joukkuetasolla Union on haavoittumillaan.

IMG_2670.jpeg

Kärjet sulkevat keskustan

IMG_2671.jpeg

keskialueen miesvartiointi Mönchengladbachia vastaan

Vastustajasta riippuen puolustaminen voi olla koko kentällä tapahtuvaa 1v1-vartiointia.

IMG_2669.jpeg

Unionin miesvartionti prässätessä Gladbachin avaamista

Tilanteenmuutos hyökkäämiseen

Riistoista omalla puoliskolla joukkue lähtee nopeasti eteenpäin. Katkon jälkeinen syötön tavoite on aina suuntautua eteenpäin. Tämä tilanne tapahtuu periaatteessa kahdessa aallossa. Ensimmäisessä aallossa on kolmesta neljään pelaajaa  ja toisessa kahdesta kolmeen pelaajaa. 

Hyökkääminen

Union rakentaa alhaalta pyrkien alemmalta keskikolmannekselta pelaamaan selustaan. Topparit pelaavat taskuihin liikkuville hyökkääjille josta pudotus keskikentälle. Siitä eteenpäin topparin / pakin välistä selustaan joko hyökkääjälle tai laiturille. Yleisesti eteneminen on suoraviivaista jossa haetaan pystysuuntaan vaihtoehtoja. Union pelaa sarjassa ylivoimaisesti eniten pitkillä syötöillä, niitä on keskimäärin 72,6 ottelua kohden, kun sarjan keskiarvo on 60,5 pitkää syöttöä per ottelu. Osittain pitkien pallojen määrästä johtuen Unionin syöttöprosentti on Bundesliigan toiseksi heikoin, 71,0 %.

IMG_2672.jpeg

Pystyyn-pudotus-pystyyn hyökkääminen

Rakentamisessa on määrätty maltti, kun tilaa edetä löytyy tapahtuu hyökkäyksiin lähtö nopeasti. Pystysyöttö on merkki johon koko joukkue reagoi. Pallollinen toiminta on parantunut kauden edetessä. Rakenteluvaiheessa pohjat pelaavat todella kapealla keskustassa. Topparit luovat leveyden laitureiden kanssa.

IMG_2667.jpeg

Rakenteluvaiheessa pohjat lähekkäin toisiaan

Jos avaamisen kanssa on vaikeuksia, pitkä pallo kärjille on vaihtoehto ohittaa vastustajan keskialueen prässi. Kärjet pyrkivät ottamaan pallon kontrolliin odottaen tukea lähemmäksi. Jos tuki on lähellä pudottavat he näille pelaajille. Etenkin Gladbachia vastaan se jätti rakentelun vähemmälle ja pelasi pallon suoraan kärjille. Pelaaminen muuntautuu vastustajan mukaan. Pitkiä palloja vastaanottamassa Unionilla on kaksi hyvää pääpelaajaa. Sebastian Anderssonilla pääpallokamppailuja on Bundesliiga-pelaajista eniten, 16,7 pelattua 90 minuuttia kohden, ja hän myös voittaa niitä eniten, 8,8 per 90 minuuttia. Anthony Ujahilla pääpalloja on kolmanneksi eniten, 12,6 per 90 minuuttia, ja niitä hän voittaa 5,6 kappaletta per 90 minuuttia. Ylipäätään Unionilla on kaksinkamppailuita ilmassa eniten, keskimäärin 54,7 ottelua kohden, kun keskimäärin Bundesliiga-joukkueilla on niitä 35,6 ottelua kohden.

IMG_2673.jpeg

Avaamisvaiheessa keskimmäinen toppari nostaa usein pohjapelaajaksi ja laidemmat topparit tekevät leveyteen tilaa. Tämä auttaa pääsemään ensimmäisen prässin ohi. 

IMG_2665.jpeg

 Tilanteenmuutos puolustukseen

Koko joukkue liikkuu nopeasti pallon alle estäen vastustajan nopeat vastaiskut. Vastaprässissä lähimmät pelaajat siirtyvät nopeasti kohti pallollista vastustajaa. Reagointi menetykseen tapahtuu nopeasti jolloin muu joukkue saa aikaa organisoitua.  Joukkue on valmistautunut tilanteenvaihtoihin pallollisessa vaiheessa sijoittumisella kentällä.

 Yhteenveto

Union on kurinalainen joukkue jossa pelaajat toteuttavat laadukkaasti pelitapaa. Joukkue tiedostaa sen olevan keino varmistaa paikka seuraavalle kaudelle. Jokainen ottelu on heille iso tapahtuma. Toinen tekijä mikä on mahdollistanut hyvät tulokset, on ollut pelaaminen samalla kokoonpanolla viikosta toiseen. Pelaajien sanallinen ja sanaton kommunikaatio on laadukasta. 

Joukkueen ryhmitys on pääsääntöisesti tasapainossa kaikissa pelin neljässä vaiheessa. Näin toimimalla he ennakoivat koko ajan mahdollisesti tapahtuvaa tilanteenmuutosta. Tilanteenvaihto puolustamaan tapahtuu nopeasti ja joukkueella onkin riittävästi pelaajia  puolustamassa vastustajan nopeita hyökkäyksiä. Tilanteet joissa puolustus olisi selkeästi numeraalisesti alivoimalla tilanteenvaihdoissa ovat harvassa.

Kaikki lähtee puolustamisesta ja Die Eisernen ei ole joukkue joka edes tavoittelee pallonhallintaa. Union hallitsee palloa otteluissaan keskimäärin 45,1 %, mikä on sarjan kolmanneksi vähäisintä. Keskittyminen on vahvassa puolustamisessa ja nopeissa vastaiskuissa.

Sarjan puolivälissä tilanne näyttää hyvältä. Union on suurempaa kilpailijaansa edellä mikä varmasti on voimavara keväälle. Kautta on paljon jäljellä ja talvitauon pienen pre-seasonin jälkeiset pelit antavat tulevalle suunnan. Moni joukkue on tässä vaiheessa kautta kokenut muutoksen hyvässä tai pahassa. Unionilla on mahdollisuudet olla jatkossa Bundesliigassa, jos kotikentän otteet jatkuvat kevätkierroksella.

Tilastot: Oskari Karppinen @oskarikarppinen

Analyysi: Akusti Salonen @akustisalonen

Tilastolähde: whoscored.com

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s