Missä menet Turkufutis? Osa 3

Aikaisemmissa osissa Missä menet Turkufutis? Osa1 ja osa 2 käsiteltiin syitä miksi turkulainen jalkapallo on jäänyt muusta maasta jälkeen. Yksi tekijä menestyksen takana ovat olosuhteet. Ne luovat ympäristön joka sallii kehittymisen. Tässä Turku juoksee pahasti perässä. Matka on pitkä eikä kaupungin suhtatuminen olosuhteiden hoitamiseen sitä ainakaan helpota. Turun seudulla oli vuonna 2023 9786 rekisteröityä pelaajaa, joista Turussa yksistään 6205.  Tämä on valtava määrä futareita joilla ei ole talvella kunnollista mahdollisuutta harjoitella jalkapalloa. Kaikki eivät voi harjoitella purkutuomion saaneessa alamittaisessa jalkapallohallissa. Liikuntalain pykälässä 5§ on maininta kunnan vastuusta.

Liian tuttu näky Kupittaalla talvisin

Muistan erään marraskuun lopun aamun muutama vuosia sitten. Ajoin Parkin kentän ohi. Ihmettelin miksi valot ovat päällä kunnes huomasin kenttää jäädytettävän. Ei siinä mitään, onhan kaupunkilaisten päästävä luistelemaan. Lämpöä tuona aamuna oli +7°C ja satoi vettä. Muutamaa päivää myöhemmin joukkueeni oli tarkoitus harjoitella Kupittaa 5 kentällä. Valot eivät menneet päälle, koska kenttä ei kuulemma ollut harjoitteluun sopivassa kunnossa. Oli satanut sentin kaksi lunta. Samalla pyöräcrossiradalla kaikki valot paloivat kirkkaana ilman käyttäjän käyttäjää. Tämä kuvastaa kaupungin päättäjien suhtautumista jalkapalloon.

Jo useamman vuoden ajan turkulaiset joukkueet ovat valmistautuneet talvella valtakunnallisiin kilpailuihin olosuhteissa joita ei voi hyvällä sanallakaan sanoa hyviksi. Mikäli ennen vuodenvaihdetta sataa lunta, on sitä mahdoton saada pois Kupittaa 5 kentältä. Lämmitykset eivät ole päällä ennen tammikuuta, aina ei silloinkaan. Ainoa toive joukkueilla on ettei talvi alkaisi ennen vuodenvaihdetta. Näin kentällä voitaisiin valmistautua kauden tärkeimpiin otteluihin. Tammikuussa kenttää lämmitetään ja silloinkin kyseenalaisesti. Kenttä on hoidettu juuri ja juuri turvalliseksi. Siellä täällä on jäätyneitä lumikikkareita ja lumet ovat kasoina heti rajojen ulkopuolella. 

U17 ja u20 joukkueet valmistautuvat Suomen mestaruussarja-karsintoihin talvella. Pelit alkavat tammikuun lopussa. Harjoittelu sitä varten alkaa viimeistään marraskuun alussa. Kauteen valmistautuminen on erittäin haastavaa mikäli kenttä on jatkuvasti suljettuna. Niinä muutamina päivinä kun se on käytössä, on pinta jäinen ja siten estää täyspainoisen harjoittelun. Samaan aikaan Kaarinassa kenttä on harjoittelukunnossa. Kupittaalla Interin hallinnassa oleva kenttä näyttää kauniin vihreältä muuten niin valkoisessa ympäristössä. Miten voi olla mahdollista, että nämä kentät on saatu kuntoon, yhtä ei? Jostakin syystä yhdellä kentällä ei voida perusasioita tehdä, kun se muilla onnistuu. 

TPS naisten joukkue valmistautui parin vuoden tauon jälkeen Kansalliseen liigaan sekä talvella pelattavaan Kansalliseen Cupiin. Pelaajia oli tarkoitus hankkia muualta vahvistamaan joukkuetta. Valmentajana onnistuin muutamalle pelaajalle myymään ajatuksen miten tulemme pelaamaan ja harjoittelemaan. Useampi sopimus kaatui viimeistään siinä vaiheessa, kun pelaaja oli katsastamassa talven harjoitteluolosuhteita. Joko valot eivät olleet toiminnassa tai kenttä oli niin heikossa kunnossa ettei se houkuttanut pelaajia. Olosuhteet sekä kenttien hoito eivät palvele huippujalkapalloa.

Seuroilla ja toimijoilla on iso urakka parantaa tekemistään ja nostaa turkulainen jalkapallo takaisin sinne missä pitkään olimme. Luulisi kaupungin olevan ylpeä mahdollisesta menestyksestä sekä ennen kaikkea työstä jonka seurat tekevät nuorten ja aikuistenkin liikuttamiseksi. Jalkapallo on suomen ja maailman harrastetuin urheilulaji. Sille pitäisi antaa sille kuuluvat puitteet toimia. 

Voi Turku sinua, tekisit kerrankin jotain toimivaa ja järkevää.