Pallon koon merkitys

Olen pidempään miettinyt syitä, miksi ulkomailla pelaajilla on keskimäärin parempi syöttö- tai laukaisutekniikka. Olen pohtinut, miten ne tulevat esille peleissä selkeästi. Monenlaisia teorioita on tähänkin esitetty. Milloin pelaajat harjoittelevat itsenäisesti suomalaisia pelaajia enemmän tai milloin harjoitukset ovat liikaa peleihin painottuvia, jolloin perustekniikan harjoittelu jää vähäiseksi. Missään keskusteluissa tai pohdinnoissa ei ole otettu kuitenkaan huomioon pallon kokoa. Se kun on pelaamisen kannalta hyvinkin se tärkein väline.

On selvää kun aloitellaan harjoittelemaan ylivoimapelejä, tai nykyään niitä pitää kutsua rondoiksi, on alue opetteluvaihessa huomattavasti isompi kuin pelin edistyessä. Aluetta pienentämällä saadaan tilaa ja aikaa vähennettyä eli harjoitus tulee haastavammaksi. Toinen käytännöllinen tapa on laittaa ylivoiman puolelle riittävästi pelaajia, jotta valitun teeman tavoitteet toteutuvat. Hiljalleen, kun kehitystä tapahtuu, pelaajien määrää vähennetään tai vastustajia lisätään. Näin harjoite muuttuu jälleen vaikeammaksi sekä kehittävämmäksi. Tässä ei ole mitään erikoista.

Kun mietitään mikä vaikutus pallolla on pelaajaan ja hänen kykyynsä hallita sitä, saadaan uudenlainen näkökulma. Pienelle pelaajalle asetetaan eteen pieni pallo, mihin on erittäin hankalaa saada kosketuspintaa verrattuna isompaan palloon. Mitä isompi on pinta-ala johon pelaaja potkunsa asettaa, sitä helpompi hänen on saada siihen teknisesti oikea kosketus. Näin tekninen opettelu on heti alusta alkaen oikeanlaista. Samalla kun hän harjoittelee isommalla pallolla, mitä on ehkä hankalampi saada syötettyä pitkälle, hänen syöttöjensä voima kasvaa huomaamatta. Tämä pätee myös haltuunottoihin. Iso pallo on helpompi ottaa haltuun ja näin saada sitä kontrolloitua oikealla tavalla koska kosketuspinta on suurempi. Suoritukset ovat alusta alkaen oikeanlaisia.
Pohdittaessa harhautuksia ja käännöksiä nousee samat ajatukset esiin. On hyvä ottaa huomioon, miten pelaaja joutuu tekemään isomman liikeradan. Suoritus muuttuu puhtaammaksi ja iskostuu takaraivoon sellaisena kuin sen kuuluisi olla. Jos haluaa tehdä harhautuksen oikein, on jalkaa todella vietävä pallon yli eikä vain hutaista siihen suuntaan. Harjoiteltavasta kikasta tulee puhtaampi. Liikerata muokkautuu oikeanlaiseksi.

Mikä vaikutus kehitykseen on, kun muutaman vuoden välein pitää taas harjoitella nuo motoriset toiminnat erilaisen pallon kanssa? Ja miten pitkään ne kestää omaksua kunnolla? Tottakai pelaaja pallon koon vaihdon omaksuu, mutta mikä on sen vaikutus kokonaisuudessa? Aina kun uutta opetellaan, vie se aikansa. Toiset omaksuvat uudet asiat nopeammin kuin toiset. Pohdinnan kohteena onkin, miten tämä vaikuttaisi jos lähes vuosittain ei muutettaisi välinettä, jolla peliä pelataan. Pelaajat saisivat harjoitella alusta alkaen sillä työvälineellä, millä heidän on tarkoitus vanhempana pelatakin.

Pyrin etsimään syitä ja mahdollisia seurauksia, mitä matkanvarrella on tullut mieleen. Koitan miettiä, miksi joissakin asioissa ollaan muualla edellä? Perinteinen tapa käydä syyttämään kaikesta huonoa laatua tai valmennusta ei nyt minulle kelpaa, se olisi aivan liian yksinkertaista. Pitäisikin enemmän syventyä miettimään, miksi näin on. Voihan olla, että tämä on vain ja ainoastaan oma ajatukseni vailla minkäänlaista totuutta ja tieteellistä tutkimusta. Keskustelut muutamien valmentajien kanssa ovat ainoastaan vahvistaneet näkemystäni. Tiedän ainakin Saksassa ja Hollanissa isompaa palloa käytettävän. Se on painoltaan kevyempi, jotta sillä on helpompi pienen pelurin pelata. Ei voi olla miettimättä voisiko syy olla näinkin yksinkertainen? Haemmeko aina ratkaisuja turhan hankalista paikoista ja monimutkaisesti? Ehkä vastaus onkin koko ajan ollut edessämme sitä huomaamatta!