Kestävyyden harjoittelusta

Kolumni on julkaistu EOM-lehdessä elokuun alussa.

Joukkueet harjoittelevat talven hankkiakseen hyvän kestävyyden. Juostaan ja käydään puntilla. Pelaajia ylikuormitetaan yhdellä pisimmistä valmistautumiskausista maailmassa. Kevään saapuessa ensimmäiset pari kuukautta pelataan tiukalla tahdilla, niin ettei kestävyyden ylläpitämiselle jää kunnolla aikaa. Kovalla työllä rakennettu perusta menettää hiljalleen pohjansa. Seurauksena on loukkaantumisia ja hidastempoista jalkapalloa. Kun nopealla tahdilla rakennetaan kestävyys, on tämä väistämätön lopputulos.
Pitkä pre-season mahdollistaa portaittaisen kestävyyden rakentamisen. Silloin ei tämä otteluruuhka vaikuta samalla tavoin kestävyyden putoamiseen. Jos se vielä on tehty pelaamisen kautta pelitavan ehdoilla, ovat taktiset kohdat sisäistyneet. Näin ollaan harjoiteltu jalkapallokestävyyttä eli päätöksen tekeminen ja suoritusten valinnat sekä kommunikointi ovat parantuneet.

Loukkaantumiset ovat valmentajien syy, ei pelaajien, fysioiden tai muiden toiminnassa mukana olevien henkilöiden. Kyse ei ole huonosta tuurista tai loukkaantumisherkistä pelaajista. Syy on yksinkertaisesti valmentajan. Hän tekee tai hyväksyy harjoitteet, joilla joukkuetta viedään eteenpäin. Liiallisella kuormittamisella aiheutetaan joko välittömästi tai välillisesti loukkaantumisia. Pahimmillaan joukkuetta ylikuormitetaan useampana päivänä peräkkäin, jolloin riski loukkaantua kasvaa äärimmilleen. Onkin erikoista ajatella miten väsyneitä lihaksia halutaan ylikuormittaa lisää, jotta pelaaja kykenisi pelaamaan paremmin. Seurauksenahan on suoritusten hidastuminen. Jalkapallo ei ole kestävyyslaji kuten pitkän matkan juoksu vaan laji, jossa pelaajan on kyettävä tekemään useita hyviä suorituksia mahdollisimman usein ja laadukkaasti sekä mahdollisimman pitkään. Kestävyyslajien oppien mukaisesti tämä ei ole mahdollista.

Yksi selitys suureen fyysisen harjoittelun määrään on se, etteivät pelaajat ole aikaisemmin olleet riittävän hyvässä kunnossa ja sen johdosta joukkueen on harjoiteltava kovaa. Voi vain arvailla mitä tapahtuu, jos heidän kuormituksensa nousee dramaattisesti. Totta kai heidän kestävyytensä kehittyy, mutta samalla myös juuri tuon uudenlaisen kuormituksen vaikutukset alkavat tuottamaan fysioille töitä. Kun pelaaja harjoittelee väsyyneenä, loukkaantumisriski kasvaa.

Oikeanlaisella harjoittelun rytmittämisellä ja pelaajien kuormittamisella valmentaja antaa pelaajille paremmat mahdollisuudet kehittyä ja pelata omalla tasollaan. Mitä enemmän pelaajia ylikuormitetaan, sitä vähemmän pelaajalla on tähän mahdollisuutta. Joukosta selviää kestävimmät, ei välttämättä parhaimmat.

Yksi isoimmista virheistä jota valmentajat tekevät, on nuorten pelaajien heittäminen suden suuhun. Kun heidät nostetaan edustusjoukkueeseen, he harjoittelevat samalla tavalla kuin useamman vuoden mukana olleet pelaajat. Pahimmillaan tämä johtaa loukkaantumiseen ja parhaassa tapauksessa ainoastaan pelaajan taantumiseen. Jo edustusjoukkueessa mukana oleminen on riittävän kuormittavaa, miksi sitä pitää vielä yli-ylikuormittaa? Miten pelaaja voi antaa itsestään parhaansa, jos hän koko ajan harjoittelee valmiiksi alhaisemmalla tasolla kuin hänen taitonsa ovat? Kun kuormitus on ollut raskasta, suoritukset kestävät kauemmin. Ei sen takia etteikö hän osaisi, vaan ettei viesti jalasta aivoihin ja toisin päin kulje sillä nopeudella millä se voisi tai kuuluisi kulkea.

Joukkueet pelaavat hidastempoista jalkapalloa koska harjoittelu johtaa siihen, ei sen vuoksi, ettei heillä olisi taitoa pelata nopeampaa futista. Tätä myös edesauttaa otteluohjelma. Tahti on niin tiivis etteivät pelaajat ehdi kunnolla palautua edellisestä ottelusta. Näin joukkueiden taso alkaa väistämättä laskemaan. Samalla myös loukkaantumisten määrät kasvavat ja kentälle tulee niin sanotusti virkeitä pelaajia, joilla kuitenkaan ei ole riittävästi peliminuutteja yhdessä muiden pelaajien kanssa. Tämä näkyy hitaampina suorituksina. Toisin sanottuna kun pelaajat eivät ole tottuneet toimimaan yhdessä, johtaa se useampiin virheisiin ja sitä kautta tempo hidastuu. Kanssapelaajat tarvitsevat enemmän aikaa ymmärtääkseen mitä toinen pelaaja haluaa. Mitä enemmän pelaajat ovat pelanneet yhdessä, sitä paremmin he tuntevat toistensa ajatukset ja pelaaminen nopeutuu. Järkevämmällä otteluohjelmalla kentällä nähtäisiin virkeämpiä pelaajia ja sitä kautta vauhdikkaampia otteluita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s