Hidastempoista jalkapalloa

Säännöllisin ajoin erilaisista lähteistä nousee esille sama aihe. Se kiertää keskusteluissa syklin tapaan. Kierto on hyvin samanlaista kuin monessa muussakin tapauksessa. Nyt huoli on pelitemmosta ja erityisesti sen puutteesta. Tämä ilmiö on ollut keskuudessamme jo pitkään. Nyt vain se on saanut tuulta purjeisiinsa mikä itsessään on hienoa. Toivottavasti se on myös tuottanut aitoa pohdiskelua sekä oman toiminnan kriittistä katsantaa.

Ylikuormittamalla pelaajia harjoitusten määrillä sekä sisällöllä tuotetaan hidastempoista jalkapalloa. Väsyneenä pelaaja ei kykene laadukkaisiin suorituksiin ja pelaamisesta tulee samanlaista. Näissä tilanteissa kuulee valmentajien arvioita pelaajien heikosta kestävyystasosta. Ongelmahan on virkeystilassa eli valmiudessa, jolloin hyviä suorituksia onnistutaan tuottamaan, ei kestävyyden puutteessa. Pelaajan tulisi olla mahdollisimman virkeä saavuttaakseen optimaalisia suorituksia. Ollessaan valmiiksi ylikuormitettuna, ei intensiteettiä kyetä nostamaan. Pelaaminen muuttuu dieselmäiseksi suorittamiseksi.

Jatkuva harjoitusten poikkaiseminen ja ohjeiden antaminen kadottavat pelaamisesta rytmin eivätkä pelaajat kykene nostamaan tasoa riittävän ylös. Peliin tai harjoitteluun ei tule luonnollista virtaa, vaan seisominen sekä valmentajan esillä oleminen vievät tehokkaimman ajan. Tätä voi kehittää peliaikoja rytmittämällä, näin pelaaja ei edes huomaa huilaavansa taukojen ollessa tarkempaa ohjeistusta varten. Ylikuormitetaan pelaajaa valmentamalla, ei harjoituksia lisäämällä. Jatkuvalla harjoitteen katkaisemisella pelaajalle ei tule mahdollisuutta ratkaista itse tekemiään virheitä. Valmentaja pelaa peliä. Mitä heikompi päätöksentekokyky on, sitä heikommin pelaaja suoriutuu tilanteista. Kun peli nopeutuu tämä alkaa näkymään. Päätöksen teon kun pitäisi tulla alitajunnasta.

”Parhaat valmentajat puhuvat vähän”.

Selitys ettei pelaajien kanssa voi pelata nopeatempoista jalkapalloa, koska taito ei riitä, kuulostaa kaukaa haetulta. Kun tempoa vaaditaan ja tekeminen on riittävän tehokasta, ei sille ole esteitä. Teknisen taitotason puute on valmentajalle tekosyy omaan saamattomuuteensa. Miten heikon tekniikan omaavilla pelaajilla kuitenkin samainen valmentaja pyrkii pelaamaan pallonhallintapeliä? Samaan aikaan hän kieltää toisen hyväksyessään toisen pelitavan.

Jos pelaamisen tasoa halutaan nostaa, on vähennettävä tilaa ja aikaa nousujohteisesti, ei suoranaisesti harjoiteltava kovempaa. Kun samassa harjoitteessa tila ja aika pienenevät, tulee siinä useampia suorituksia ja auttamattomasti siitä seurauksena on… temmon nouseminen. Vaikeuttamalla samaa harjoitusta taataan kehittyminen, ei keksimällä uusia harjoitteita tai lisäämällä harjoittelua. Kun kehitetään ja tuodaan pelaajille uusia harjoitteita, menee heiltä aikansa sisäistää harjoite ja sen tavoitteet. Hetkellisesti tempo voi laskea ja se ei varmastikaan ole valmennuksen tavoite.

Pallonhallintapelejä pelataan usein isoilla alueilla ja monilla tukipelaajilla eli ylivoimajoukkueelle ei tule ongelmia pitää palloa. Lähtötilanteessa erittäin hyvä, mutta jos samainen joukkue harjoittelee näin vielä puoli vuotta myöhemmin, voidaan kysyä, onko edistystä tapahtunut? Tottakai pelaajat pystyvät pitämään palloa, jos heillä on neljänkin pelaajan ylivoima kyseisellä alueella. Se onnistuu heikommallakin perustaidolla, koska tilaa ja aikaa suorituksille on. Aluetta pienennettäessä tai  puolustavan joukkueen suorituksia valmentamalla ongelmat alkavat. He eivät ole tottuneet toimimaan vähemmällä ajalla. Pienemmissä peleissä on vähemmän  aikaa tehdä valintoja kun taas isommissa peleissä niitä on enemmän. Pelaaja oppii ratkaisemaan tilanteet tilaan ja aikaan sopivalla tavalla, päätöksentekokyky nopeutuu. Nopeampi päätösten tekeminen tarkoittaa nopeampia suorituksia.

”Samat harjoitteet jatkuvasti pienentämällä kentän kokoa nostivat kuormitusta ja tempoa” – Peter Bosz Ajax –

Moni suomalainen pelaaja on ulkomaille siirryttyään kohdannut ongelmia. Yksi näistä on ollut tempossa pysyminen. Pitäisikö miettiä millä tavalla tulisi harjoitella, ettei näitä pääsisi syntymään. Kun tilaa ja aikaa on vähemmän, on luonnolista, että pelaajalle syntyy ongelmatilanteita. Selityksenä on, että kova tempo johtaa virheisiin ja sitä kautta pelaaminen hidastuu. Todellisuudessa harjoittelu ja sen toteutus on se, mikä johtaa matalaan tempoon.

 

2 kommenttia artikkeliin ”Hidastempoista jalkapalloa

  1. Muistettavaksi kuitenkin, että kenttä on aina yhtä iso, vaikka jossain sattuu, jostain ihmesyystä olemaan ahdasta! yt. Hara

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s