IFK Mariehamnin pelaamisesta

IFK Mariehamn ansaitsi paikkansa mestaruussarjassa runkosarjan viimeisellä kierroksella. Paikka kuuden joukossa varmistui joukkueen ottaessa 1–0-vierasvoiton FC Lahdesta.

Maaliodotusarvojen perusteella IFK Mariehamn ansaitsi paikkansa runkosarjan kuuden parhaan joukkueen joukossa. Liigan kaikki kuusi kärkijoukkuetta ovat xG-tilastoissa plussan puolella, eli ne ovat luoneet enemmän maaliodotusarvoa kuin päästäneet, ja vastaavasti sarjataulukon kuusi viimeistä joukkuetta ovat päästäneet enemmän maaliodotusarvoa kuin mitä ne ovat luoneet.

Hyökkäyssuuntaan IFK Mariehamn loi maaliodottamaa 1,43 ottelua kohden, ja vastaavasti omaan päähän vastustajat saivat luotua maaliodottamaa 1,20 per ottelu. Maaleja IFK Mariehamn teki 1,14 ja päästi 0,95 ottelua kohden. (Näihin tilastoihin ei ole laskettu rangaistuspotkuja eikä omia maaleja)

IMG_0102.png

IFK Mariehamnin pelaamista kuvastaakin hyvin vahvasti kaikki tai ei mitään -tyyli. Joukkue ei ole pelannut montakaan tasapeliä, vaan ottelut ovat pääsääntöisesti päättyneet joko voittoon tai tappioon. Saldo kauden 22 runkosarjan ottelusta oli yhdeksän voittoa, neljä tasapeliä ja yhdeksän häviötä.

Joukkue on käyttänyt pääsääntöisesti kauden aikana 1-4-3-3 ryhmitystä. Muutamissa otteluissa joissa se on ollut tappiolla, ryhmitys on ollut 1-3-5-2 muodossa.

MIFK kokinter.jpg

IFK Mariehamn perusryhmitys

Puolustaminen

Prässääminen tapahtuu pääsääntöisesti keskiviivan kohdilta. Tässä keskiblokin puolustamisessa koko ryhmä liikkuu yhtenäisesti sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Tilaa linjojen väleissä tai taskuissa ei ole. Ajoittain, tilanteesta riippuen, joukkue prässää ylempää. Matalan blokin puolustaminen ei ole poissuljettu vaihtoehto.

MIFKpuol1.jpg

Keskiblokin puolustaminen.

Vastustajan pelatessa kolmen alakerralla, hyökkääjät sekä keskikentän ylemmät pelaajat puolustavat omaa miestä selkeämmin kuin aluetta.

MIFKpuol2.jpg

Linjojen välit tiiviinä

Muuten joukkue etenkin syvemmällä puolustaessa muodostaa timantin keskikentän keskustan sekä hyökkääjän kanssa. Tällä tavoin luodaan ylivoima keskustaan. Ryhmitys on selkeässä 1-4-1-4-1.

MIFKpuol3.jpg

Keskikentän timatti puolustaessa

IFK Mariehamn on liigan yksi aktiivisimmin puolustavista joukkueista. Se katkoo vastustajan syöttöjä ja taklaa kolmanneksi useimmin suhteessa vastustajien syöttöihin sekä onnistuu samoin estämään vastustajansa syötöt kolmanneksi tehokkaimmin. 

IMG_0103.png

Eniten syötönkatkoja ja taklauksia on Robin Buwaldalla, joka katkoo tai taklaa 12,7 kertaa pelattua 90 minuutia kohden. Toiseksi eniten syötönkatkoja ja taklauksia on Daniel Sjölundilla (12,3) ja kolmanneksi eniten Robbie Crawfordilla (11,5) (mukaan laskettu kauden aikana yli 1000 minuuttia pelanneet pelaajat).

Rick Ketting voittaa omat kaksinkamppailunsa joukkueen kovimmalla prosentilla (68,7  %), myös Buwalda (64,9 %), Aapo Mäenpää (62,7 %) sekä Sjölund (61,0 %) hoitavat kaksinkamppailunsa yli 60 prosentin varmuudella.

Tilanteenmuutokset

IFK Mariehamnin vastahyökkäykset alkavat pääsääntöisesti alemman keskikolmanneksen sekä puolustuskolmanneksen kohdilta. Näissä tilanteissa hyökkäävät pelaajat tekevät nopeasti liikkeitä linjan taakse.

Menetyksen jälkeen joukkue vetäytyy pallon alapuolelle organisoituen puolustamaan. Tällä tavoin he kykenevät estämään vastustajaa pelaamasta selustaan sekä ottavat pelaamisesta vauhdin pois.

Joukkueen pelityylistä kertoo myös se, että vastahyökkäyksiä on IFK Mariehamnin otteluissa ylivoimaisesti enemmän kuin minkään muun Veikkausliiga-joukkueen otteluissa. IFK Mariehamn lähtee vastahyökkäyksiin hanakasti, mutta ottaa niitä myös paljon vastaan.

IMG_0105.png

IFK Mariehamnin otteluissa syntyy keskimäärin 29,3 omaa tai vastustajan vastahyökkäystä, kun listan toisessa päässä olevan RoPS:n otteluissa niitä nähdään keskimäärin vain 20,3 ottelua kohden.

Jo aiemmin mainitusta kaikki tai ei mitään -tyylistä kertoo se, että IFK Mariehamnin otteluissa pallonhallinta vaihtuu useimmin Veikkausliigassa. Pallonhallintajaksoja (possessions) on enemmän kuin yhdenkään muun Veikkausliiga-joukkueen otteluissa, keskimäärin 232,8 ottelua kohden, kun vähiten pallonhallintajaksoja on RoPS:n otteluissa, vain 207,1 per ottelu.

Hyökkääminen

Joukkueen hyökkääminen toteutuu paljon vastaiskujen kautta sekä suoraviivaisesti etenemällä. Usein hyökkäykset rakentuvat vasemmalta laidan kautta. Näistä tilanteista pyritään pääsemään keskitysten kautta tilanteille tai syötön ollessa riittävän laadukas, murtautumaan keskemmältä boksiin.

MIFK HYÖK1.jpg

Rakentelu vasemmalta

Jos pelaavaa vaihtoehtoa edetä ei ole ja vastustajan linja on ylhäällä, toimitetaan pallo nopeasti linjan taakse. Hyökkääjät ovat valmistautuneet näihin syöttöihin.

MIFK HYÖK2.jpg

Keskikentän pohja osallistuu rakenteluun vahvasti ja tällä tavoin pyritään saamaan vastustajan linjaa pystysuunnassa pois tasapainosta. Näin syntyy tilaa nopealle hyökkäykselle tai mahdolliselle kaksi linjaa ohittaville syötöille, joilla haetaan pääsääntöisesti ylempiä keskikentän keskustan pelaajia.

MIFK HYÖK 3.jpg

Rakentelu oikealta

Vastustajan prässätessä ylhäältä, joukkue avaa pitkällä pääsääntöisesti oikeaan laitaan. Etenkin maalipotkuissa ei lyhyttä vaihtoehtoa harkita.

IFK Mariehamn on alkukauden aikana luonut eniten maalintekoyrityksiä Veikkausliigassa, keskimäärin 13,5 ottelua kohden. Laukauksista on maaleiksi konvertoitunut 8,4 %, kun keskimäärin Veikkausliigassa on maaleja syntynyt 10,0 % maalintekoyrityksistä.

IMG_0107.png

Maalintekoyrityksiä on paljon, ja laadultaan ne ovat sarjan keskiarvoa. Maarianhaminalaisten keskimääräinen maaliodottama laukausta kohden on 0,106 liigan keskiarvon ollessa 0,105.

Aristote Mboma on iskenyt IFK-pelaajista eniten maaleja, seitsemän, toiseksi eniten niitä on tehnyt Keaton Isaksson, neljä (+ 2 rangaistuspotkua). Mboma on maaleillaan Veikkausliigan maalintekijätilaston jaetulla kuudennella sijalla.

Mboma on Veikkausliigan huippua siinä kuinka hyvin hän pääsee maalipaikoille pelattuihin minuutteihin suhteutettuna. Paikkansa hän on konvertoinut maaleiksi lähes prikulleen odotusarvojen mukaisesti (0,38 xG/90 ja 0,39 maalia/90).

IMG_0108.png

Eniten maalisyöttöjä on antanut Dylan Murnane, joka on syöttänyt viisi IFK Mariehamnin maalia. Vain Petteri Pennanen (9), Mika Ojala (8) ja Ilmari Niskanen (6) ovat antaneet Veikkausliigassa enemmän maaliin johtaneita syöttöjä. Robin Sidillä ja Simon Silverholtilla maalisyöttöjä on kolme.

Silverholtilla on niin syöttöjä kuin minuuttejakin Murnanea vähemmän, mutta hän on luonut IFK Mariehamnilta eniten syöttöodottamaa suhteessa peliminuutteihin, 0,27 xA/90. Veikkausliiga-pelaajista vain Interin Ojala on luonut syöttöodottamaa Silverholtia enemmän pelattua 90 minuuttia kohden. Silverholtin syötöistä syntyy maaleja 0,26 pelattua 90 minuuttia kohden, eli odotusarvojen mukaisesti.

 Yhteenveto

IFK on tällä kaudella selkeästi viime kautta pelaavampi joukkue. Suoraviivaisuutta ei silti ole poistettu kokonaan, vaan tilanteen vaatiessa ja/tai sallitessa joukkue yhä pelaa pidempiä syöttöjä linjan taakse. Pelaajien roolit sekä pelaamisen mallit ovat selkeitä. Pelkistetyssä tavassa pelata ajatellaan vain tulosten saavuttamista.  Joukkueen puolustaminen on kurinalaista ja he ylläpitävät sitä koko ottelun ajan. Tästä osoituksena on runkosarjan jälkeinen kuudes sija ja pääsy mestaruussarjaan.

Taktinen analyysi Akusti Salonen https://twitter.com/akustisalonen

Tilastoanalyysi Oskari Karppinen https://twitter.com/oskarikarppinen

Tilastojen lähde: InStat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s