Everton antoi potkut vahvasti alisuorittaneelle Silvalle. Silva on varmasti hyvä valmentaja ja hänellä on selkeä ajatus miten peliä tulisi pelata. Aikana, jonka hän Evertonissa vietti, tästä pelitavasta ei näkynyt kuin pieniä rippeitä. Tasainen suorittaminen puuttui ja pelaaminen oli hidasta sekä passiivista. Seura kuitenkin luotti valmentajaan vielä tämän kauden alussa. Lieneekö syynä viime kevään paremmat tulokset.
Silvan tilalle väliaikaiseksi manageriksi astui seuralegenda Duncan Ferguson. Muutoksen myötä pelitapaa selkeytettiin ja puolustamisesta tuli ykköspainopiste. Ensimmäisessä ottelussa se toikin putoamiskamppailuun ajautuneelle Toffeesille arvokkaan voiton Chelseasta. Sitä seurasi tasapeli Manchester Unitedin vieraana.
Fergusonin aika
Pelaaminen pelkistettyä ja selkeää. Kokonaisuutta lähestytään puolustuksen kautta. Tässä tilanteessa Ferguson halusi palauttaa uskon seuraan ja saavuttaa mahdollisimman paljon pisteitä ennen uuden managerin nimittämistä. Siinä hän onnistuikin. Pallollinen vaihe perustuu nopeisiin vastaiskuihin ja riistojen jälkeisiin tilanteenvaihtoihin. Pelaavuus oli karsittu tuloksien edeltä.
Puolustaminen
Puolustaminen tapahtuu keskiblokissa ohjaavana prässäämistä. Joukkue nostaa prässiä tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan. Ensin kuitenkin organisoituminen ja keskustan tukkiminen. Joukkue taklaa ja menee tilanteisiin aivan eri tavoin kuin aikaisemmin. Tila ja aika otetaan vastustajalta välittömästi pois sen pelatessa pois omalta kolmannekselta.
Keskiblokissa puolustaminen
Matalan blokin ryhmitys
Hyökkääminen
Evertonin pelaaminen on hyvin suoraviivaista laitojen kautta etenevää. Keskitysten avulla pyritään maalintekoon. Etenkin Fergusonin ensimmäisissä otteluissa pallollinen pelaaminen oli vähäistä. Selkeästi tavoite oli päästä nopeasti keskialueen yli ja siitä selustaan. Kolmannessa hänen alaisessa ottelussa hyökkääminen oli selkeästi hitaampaa vaikkakin yhä pystysuunnassa tapahtuvaa.
Rakentelu oikealta ja painopisteenmuutos
Yhteenveto
Ferguson palautti kurinalaisen puolustamisen Goodison Parkille. Samalla joukkueesta myös tuli huomattavasti vaikeampi vastustaja voittaa. Ainakin, jos ottaa edellisen managerin ajan vertauskohdaksi. Pelaajien liikkuminen on aktiivisempaa. Pelaaminen kehittyi koko ajan vaikka hitain askelin. Ensimmäisessä ottelussa oli tavoite olla häviämättä ja kolmannessa selkeitä malleja miten hyökätä.
Joukkue on ollut tilanteenvaihdoissa selkeästi nopeampi ja riiston jälkeen on useampi pelaaja tekemässä liikkeitä pystyyn. Osittain tämä on selkeä taktinen valinta vahvan puolustamisen vastapainona. Chelsea, ManU ja Arsenal otteluista 5 pistettä ei ole heikko saavutus suhteessa kauden alkuun.
Ancelotin ensiaskeleet
Carlo Ancelotti astui Evertonin vastuuseen yhtenä vuoden kiireisimmistä ajoista. Otteluiden välissä on aikaa taktisten asioiden sisäänajoon hyvin vähän. Pelejä on pienessä ajassa todella monta mikä itsessään on kuormittavaa. Toisaalta tämä taktisten asioiden läpikäyminen kuormittaa aivoja enemmän kuin jalkoja. Tuloksista riippuen ajankohta voi olla hyväkin tähän.
Puolustaminen
Prässi alkaa suhteellisen alhaalta. Noin ympyrälle asti annetaan vastustajan rakentaa ennen kuin joukkue prässää aktiivisesti. Ajoittain prässääminen tapahtuu ylempää. Prässin taso vaihtelee vastustajan mukaan. Ensimmäisten otteluiden aikana ei erityisempiä muutoksia Fergusonin aikaan ole tullut. Joukkue mukautuu nopeasti hyökkäysryhmityksestä 1-4-4-2 puolustusryhmitykseen.
Selkeä ensimmäinen tavoite on sulkea keskusta ja ohjata vastustaja pelaamaan laidoista. Jos vastustaja pelaa keskelle,muuttuu prässääminen ohjaavasta aggressiiviseksi. Laidoilla vastustaja pääsee suhteellisen syvälle ennen kuin prässääminen on kovempaa.
Isoimmat ongelmat ovat olleet oikean topparin taakse syntyvä tila ja pelatut pallot. Vastustajat liikkeillään luovat hetkiä jossa eritoten Mina irtoaa herkästi linjasta. Manchester City oli ensimmäinen joka kykeni jo Silvan aikana olleen ongelman hyödyntämään.
Prässääminen ylempää
Ryhmitys Manchester Cityä vastaan 1-5-3-2 jossa Sidibe on ajoittain linjassa ja ajoittan neljäntenä keskikentän laidimmainen. Tällöin ryhmitys on enemmän muodossa 1-4-4-2.
Puolustaminen Manchester Cityä vastaan
Puolustusryhmitys on erittäin muuntautuvainen 1-4-4-2 ja 1-5-3-2 välillä. Pelin vaiheet määrittävät miten ryhmitys muotoutuu. 19 Sidibe laidalla pelasi hieman väliroolissa.
Hyökkääminen
Rakentelu alhaalta on maltillisempaa aikaisempaan verrattuna. Tässä vaiheessa ryhmitys on enemmän 1-3-1-4-2 tai 1-3-3-2-2 muodossa. 23 Coleman siirtyy sisään topparin paikalle ja 2 Holgate levittää vasemmalle. Ajoittain Holgate vaikuttaa pelaavan enemmän vasemman pakin paikalla, kuin topparin paikalla. 20 Bernand liikkuu taskuun tehden 12 Dignelle tilaa nousta hyökkäyksiin. 19 Sidibe pelaa leveydessä oikealla.
Tämä on toistuva malli pelaajien liikkumisesta. Hyökkäääminen tapahtuu vahvasti vasemmalta laidalta. Oikea pakin rooli on siirtyä kolmanneksi toppariksi keskialueen rakenteluvaiheessa. Hyökkäysvaiheessa oikea laita pitää leveyden ja puolustaja nousee välikaistalle. Tämä antaa mahdollisuuden nousta boksiin asti. Etenkin 23 Coleman toteuttaa tätä toisuvasti.
Rakentelu vasemmalta
Topparit etsivät pohjista vaihtoehtoa edetä. Holgatella topparina ja 8 Delphillä tässä vaiheessa iso rooli. Näissä tilanteissa toinen kärki liikkuu vastaan kymppialueelle pelatattavaksi. Samalla toinen kärki pitää syvyyden ollen targettina sekä liikkumaan selustaan.
Rakentelu alhaalta
Etenkin Burnleytä vastaan Holgate pelasi ajoittain laitapuolustajan roolissa. Coleman kavensi sisään ns. kolmanneksi toppariksi. Bernand liikkui taskuun luoden Dignelle tilaa nousuihin. Hyökkääminen todella vahvasti vasemmalta.
Jos Holgate pitäytyy sisemmällä, pelaamista pyritään edistämään pohjan kautta
Everton pyrkii rakentamaan alhaalta maltillisesti. Manchester Cityä vastaan tämä rakentelu tapahtui syvällä omalla kolmanneksella. Tästä johtuen keino päästä prässin alta pois oli pelata pidemmällä syötöllä.
Rakentelu oikealta Man.Cityä vastaan
Yhteenveto
Isoin ero lyhyessä ajassa on pelaavuuden lisääntyminen. Alakerran pelaajat eivät pelaa yhtä herkästi pitkiä syöttöjä kärjille. Rakentaminen tapahtuu maltillisemmin ja ”taistelupalloja” ei tule yhtälailla. Pohjapelaajien rooli on muuttunut enemmän tasapainottavammaksi. Toistuvasti hyökätessä molemmat pysyvät topparien edessä. Joukkue on muuntautuvainen ja täyttää pallollisessa vaiheessa kentän sekä syvyydessä että leveydessä.
Peli peliltä etenkin omalla kolmanneksella pelaamiseen on tullut rohkeutta. Vastustajan prässätessä tämä johtaa syvällä omassa boksissa pelaamiseen. Tätä vaihetta vielä toistaiseksi seuraa pidempi pallo.
Pienessä ajassa Ancelotti on osoittanut miten ryhmitykset ovat ainoastaan numeroita paperilla ja jotain millä saadaan otteluihin lähtökohdat. Everton on ollut ryhmitykseltään 1-4-4-2, 1-3-4-3 ja 1-3-4-1-2 muotojen symbioosi. Ryhmitys vaihtuu sulavasti tilanteen vaatimusten sekä vastustajan mukaan. Pelaamisessa on selkeyttä verrattuna Silvaan ja otteluruuhkan hellitäessä se tulee varmasti parantumaan nykyisestään.
akuntehdas 